kiho
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
kiho (1)
- (puhekieltä) määräävässä asemassa oleva hemkilö, pomo
Ääntäminen [muokkaa]
- IPA: /ˈkiho/
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | kiho | kihot |
| genetiivi | kihon | kihojen (kihoin) |
| partitiivi | kihoa | kihoja |
| akkusatiivi | kiho; kihon | kihot |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kihossa | kihoissa |
| elatiivi | kihosta | kihoista |
| illatiivi | kihoon | kihoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiholla | kihoilla |
| ablatiivi | kiholta | kihoilta |
| allatiivi | kiholle | kihoille |
| Muut | ||
| essiivi | kihona | kihoina |
| translatiivi | kihoksi | kihoiksi |
| abessiivi | kihotta | kihoitta |
| instruktiivi | – | kihoin |
| komitatiivi | – | kihoine- + omistusliite |
