keskusta
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
keskusta (12)
- keskellä sijaitseva osa, keskipisteen lähellä oleva osa
- ympyrän ~
- kaupungin keskeisin tai tärkein osa
- Kävelin Helsingin keskustassa
- (politiikka) poliittinen keskusta
- (politiikka) Suomen Keskusta -puolueen käyttönimi
- (shakki) yleensä keskustaan luetaan ruudut d4, d5, e4, e5, mutta joskus mukaan lasketaan myös näitä ympäröivät ruudut
- Keskustan haltuunotto sotilain tai vastustajan sotilaskeskustan muodostamisen häiritseminen on klassisen ajattelutavan mukaan yksi avausvaiheen pääideoista. Hypermoderni koulukunta sen sijaan kannatti keskustan hallintaa etäältä upseerien avulla.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | keskusta | keskustat |
| genetiivi | keskustan | keskustoiden keskustoitten (keskustain) |
| partitiivi | keskustaa | keskustoita |
| akkusatiivi | keskusta; keskustan | keskustat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keskustassa | keskustoissa |
| elatiivi | keskustasta | keskustoista |
| illatiivi | keskustaan | keskustoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keskustalla | keskustoilla |
| ablatiivi | keskustalta | keskustoilta |
| allatiivi | keskustalle | keskustoille |
| Muut | ||
| essiivi | keskustana | keskustoina |
| translatiivi | keskustaksi | keskustoiksi |
| abessiivi | keskustatta | keskustoitta |
| instruktiivi | – | keskustoin |
| komitatiivi | – | keskustoine- + omistusliite |
[muokkaa] Käännökset
1. keskeinen osa
2. kaupungin tärkein osa
3. politiikka
4. shakki
