kertaus
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kertaus (39)
- kertaaminen; opitun asian opiskelu uudelleen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | kertaus | kertaukset |
| genetiivi | kertauksen | kertausten kertauksien |
| partitiivi | kertausta | kertauksia |
| akkusatiivi | kertaus; kertauksen | kertaukset |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kertauksessa | kertauksissa |
| elatiivi | kertauksesta | kertauksista |
| illatiivi | kertaukseen | kertauksiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kertauksella | kertauksilla |
| ablatiivi | kertaukselta | kertauksilta |
| allatiivi | kertaukselle | kertauksille |
| Muut | ||
| essiivi | kertauksena | kertauksina |
| translatiivi | kertaukseksi | kertauksiksi |
| abessiivi | kertauksetta | kertauksitta |
| instruktiivi | – | kertauksin |
| komitatiivi | – | kertauksine- + omistusliite |
Idiomit[muokkaa]
- Sanonnat
- ~ on opintojen äiti – uudelleen opiskelemalla oppii parhaiten, eli opitut asiat tulisi siis aina kerrata
