kertaus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kertaus (39)

  1. kertaaminen; opitun asian opiskelu uudelleen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kertaus kertaukset
genetiivi kertauksen kertausten
kertauksien
partitiivi kertausta kertauksia
akkusatiivi kertaus; kertauksen kertaukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kertauksessa kertauksissa
elatiivi kertauksesta kertauksista
illatiivi kertaukseen kertauksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kertauksella kertauksilla
ablatiivi kertaukselta kertauksilta
allatiivi kertaukselle kertauksille
Muut
essiivi kertauksena kertauksina
translatiivi kertaukseksi kertauksiksi
abessiivi kertauksetta kertauksitta
instruktiivi kertauksin
komitatiivi kertauksine-
+ omistusliite

Idiomit[muokkaa]

Sanonnat
  • ~ on opintojen äiti – uudelleen opiskelemalla oppii parhaiten, eli opitut asiat tulisi siis aina kerrata

Aiheesta muualla[muokkaa]