kertaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kertaaminen (38)
- teonnimi verbistä kerrata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kertaaminen | kertaamiset |
| genetiivi | kertaamisen | kertaamisten kertaamisien |
| partitiivi | kertaamista | kertaamisia |
| akkusatiivi | kertaaminen; kertaamisen |
kertaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kertaamisessa | kertaamisissa |
| elatiivi | kertaamisesta | kertaamisista |
| illatiivi | kertaamiseen | kertaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kertaamisella | kertaamisilla |
| ablatiivi | kertaamiselta | kertaamisilta |
| allatiivi | kertaamiselle | kertaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kertaamisena (kertaamisna) |
kertaamisina |
| translatiivi | kertaamiseksi | kertaamisiksi |
| abessiivi | kertaamisetta | kertaamisitta |
| instruktiivi | – | kertaamisin |
| komitatiivi | – | kertaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kertaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kertaamis- | |