kerrostuma

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kerrostuma (10)[1]

  1. (geologia) maan sisässä olevaa maa-ainesta, joka on samanlajista ja levittäytynyt laajalle alueelle

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kerrostuma kerrostumat
genetiivi kerrostuman kerrostumien
(kerrostumain)
partitiivi kerrostumaa kerrostumia
akkusatiivi kerrostuma; kerrostuman kerrostumat
Sisäpaikallissijat
inessiivi kerrostumassa kerrostumissa
elatiivi kerrostumasta kerrostumista
illatiivi kerrostumaan kerrostumiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kerrostumalla kerrostumilla
ablatiivi kerrostumalta kerrostumilta
allatiivi kerrostumalle kerrostumille
Muut
essiivi kerrostumana kerrostumina
translatiivi kerrostumaksi kerrostumiksi
abessiivi kerrostumatta kerrostumitta
instruktiivi kerrostumin
komitatiivi kerrostumine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdettu suomen kielen verbistä kerrostua

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10