kerinnyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kerinnyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä keritä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerinnyt | kerinneet |
| genetiivi | kerinneen | kerinneiden kerinneitten |
| partitiivi | kerinnyttä | kerinneitä |
| akkusatiivi | kerinnyt; kerinneen | kerinneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerinneessä | kerinneissä |
| elatiivi | kerinneestä | kerinneistä |
| illatiivi | kerinneeseen | kerinneisiin kerinneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerinneellä | kerinneillä |
| ablatiivi | kerinneeltä | kerinneiltä |
| allatiivi | kerinneelle | kerinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerinneenä | kerinneinä |
| translatiivi | kerinneeksi | kerinneiksi |
| abessiivi | kerinneettä | kerinneittä |
| instruktiivi | – | kerinnein |
| komitatiivi | – | kerinneine |