kepulainen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kepulainen (38)

  1. (puhekieltä, joskus halventava) Suomen Keskustan mukainen; keskustalainen
    kepulaista politiikkaa

Substantiivi[muokkaa]

kepulainen (38)

  1. (puhekieltä, joskus halventava) Suomen Keskustan poliitikko, jäsen tai kannattaja; keskustalainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkepuˌlɑi̯nen/
  • tavutus: ke‧pu‧lai‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kepulainen kepulaiset
genetiivi kepulaisen kepulaisten
kepulaisien
partitiivi kepulaista kepulaisia
akkusatiivi kepulainen;
kepulaisen
kepulaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kepulaisessa kepulaisissa
elatiivi kepulaisesta kepulaisista
illatiivi kepulaiseen kepulaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kepulaisella kepulaisilla
ablatiivi kepulaiselta kepulaisilta
allatiivi kepulaiselle kepulaisille
muut sijamuodot
essiivi kepulaisena
(kepulaisna)
kepulaisina
translatiivi kepulaiseksi kepulaisiksi
abessiivi kepulaisetta kepulaisitta
instruktiivi kepulaisin
komitatiivi kepulaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kepulaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kepulais-

Etymologia[muokkaa]

Keskustapuolueesta muodostetusta lyhenteestä kepu + -lainen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]