keisarius
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- se, että on keisari; keisarina oleminen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkei̯sɑˌrius/ tai /ˈkei̯sɑriu̯s/
- tavutus: kei‧sa‧ri‧us / kei‧sa‧rius
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keisarius | keisariudet |
| genetiivi | keisariuden | keisariuksien |
| partitiivi | keisariutta | keisariuksia |
| akkusatiivi | keisarius; keisariuden |
keisariudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keisariudessa | keisariuksissa |
| elatiivi | keisariudesta | keisariuksista |
| illatiivi | keisariuteen | keisariuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keisariudella | keisariuksilla |
| ablatiivi | keisariudelta | keisariuksilta |
| allatiivi | keisariudelle | keisariuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keisariutena | keisariuksina |
| translatiivi | keisariudeksi | keisariuksiksi |
| abessiivi | keisariudetta | keisariuksitta |
| instruktiivi | – | keisariuksin |
| komitatiivi | – | keisariuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | keisariude- | |
| vahva vartalo | keisariute- | |
| konsonantti- vartalo |
keisariut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan keisari vartalosta keisari- ja suffiksista -us
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on keisari
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- keisarius Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40