katoavuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
katoavuus (40)
- se, että on katoava
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑt̪oˌɑʋuːs/
- tavutus: ka‧to‧a‧vuus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | katoavuus | katoavuudet |
genetiivi | katoavuuden | katoavuuksien |
partitiivi | katoavuutta | katoavuuksia |
akkusatiivi | katoavuus; katoavuuden |
katoavuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | katoavuudessa | katoavuuksissa |
elatiivi | katoavuudesta | katoavuuksista |
illatiivi | katoavuuteen | katoavuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | katoavuudella | katoavuuksilla |
ablatiivi | katoavuudelta | katoavuuksilta |
allatiivi | katoavuudelle | katoavuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | katoavuutena | katoavuuksina |
translatiivi | katoavuudeksi | katoavuuksiksi |
abessiivi | katoavuudetta | katoavuuksitta |
instruktiivi | – | katoavuuksin |
komitatiivi | – | katoavuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | katoavuude- | |
vahva vartalo | katoavuute- | |
konsonantti- vartalo |
katoavuut- |
Etymologia[muokkaa]
sanan katoava vartalosta katoav- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on katoava
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- katoavuus Kielitoimiston sanakirjassa