katkonaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

katkonaisuus (40)

  1. se, että on katkonainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑt̪koˌnɑi̯suːs/
  • tavutus: kat‧ko‧nai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katkonaisuus katkonaisuudet
genetiivi katkonaisuuden katkonaisuuksien
partitiivi katkonaisuutta katkonaisuuksia
akkusatiivi katkonaisuus;
katkonaisuuden
katkonaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi katkonaisuudessa katkonaisuuksissa
elatiivi katkonaisuudesta katkonaisuuksista
illatiivi katkonaisuuteen katkonaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi katkonaisuudella katkonaisuuksilla
ablatiivi katkonaisuudelta katkonaisuuksilta
allatiivi katkonaisuudelle katkonaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi katkonaisuutena katkonaisuuksina
translatiivi katkonaisuudeksi katkonaisuuksiksi
abessiivi katkonaisuudetta katkonaisuuksitta
instruktiivi katkonaisuuksin
komitatiivi katkonaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo katkonaisuude-
vahva vartalo katkonaisuute-
konsonantti-
vartalo
katkonaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan katkonainen vartalosta katkonais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]