katkeava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
katkeava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä katketa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | katkeava | katkeavat |
| genetiivi | katkeavan | katkeavien (katkeavain) |
| partitiivi | katkeavaa | katkeavia |
| akkusatiivi | katkeava; katkeavan | katkeavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | katkeavassa | katkeavissa |
| elatiivi | katkeavasta | katkeavista |
| illatiivi | katkeavaan | katkeaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | katkeavalla | katkeavilla |
| ablatiivi | katkeavalta | katkeavilta |
| allatiivi | katkeavalle | katkeaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | katkeavana | katkeavina |
| translatiivi | katkeavaksi | katkeaviksi |
| abessiivi | katkeavatta | katkeavitta |
| instruktiivi | – | katkeavin |
| komitatiivi | – | katkeavine |