kastikka

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kastikka (14-A)

  1. kastikkojen (Calamagrostis) heinäkasvisukuun kuuluva kasvi(laji)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑst̪ikːɑ/, [ˈkɑ̝stikːɑ̝]
  • tavutus: kas‧tik‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kastikka kastikat
genetiivi kastikan kastikoiden
kastikoitten
kastikkojen
(kastikkain)
partitiivi kastikkaa kastikoita
kastikkoja
akkusatiivi kastikka;
kastikan
kastikat
sisäpaikallissijat
inessiivi kastikassa kastikoissa
elatiivi kastikasta kastikoista
illatiivi kastikkaan kastikkoihin
kastikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kastikalla kastikoilla
ablatiivi kastikalta kastikoilta
allatiivi kastikalle kastikoille
muut sijamuodot
essiivi kastikkana kastikkoina
kastikoina
translatiivi kastikaksi kastikoiksi
abessiivi kastikatta kastikoitta
instruktiivi kastikoin
komitatiivi kastikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kastika-
vahva vartalo kastikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]