kartano

Suomi

Substantiivi

kartano (2)

1. iso, vanha maatila, suurtila
2. vanhan suurtilan päärakennus tai keskeinen rakennusryhmä
3. yleensä komea, vanha rakennus
4. (murteellinen) pihapiiri

Ääntäminen

• IPA: [ˈkɑrtɑno̞]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	kartano	kartanot
genetiivi	kartanon	kartanojen kartanoiden kartanoitten (kartanoin)
partitiivi	kartanoa	kartanoita kartanoja
akkusatiivi	kartano; kartanon	kartanot
Sisäpaikallissijat
inessiivi	kartanossa	kartanoissa
elatiivi	kartanosta	kartanoista
illatiivi	kartanoon	kartanoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	kartanolla	kartanoilla
ablatiivi	kartanolta	kartanoilta
allatiivi	kartanolle	kartanoille
Muut
essiivi	kartanona	kartanoina
translatiivi	kartanoksi	kartanoiksi
abessiivi	kartanotta	kartanoitta
instruktiivi	–	kartanoin
komitatiivi	–	kartanoine- + omistusliite

Käännökset

1. suuri maatila

englanti: manor, estate latvia: muiža

liivi: mȯizõ viro mõis

2. rakennus

englanti: manor house ranska: manoir ruotsi: herrgård

saksa: Herrenhaus viro: häärber

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (suuri maatila) moisio