karrikoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
karrikoiminen (38)
- teonnimi verbistä karrikoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karrikoiminen | karrikoimiset |
| genetiivi | karrikoimisen | karrikoimisten karrikoimisien |
| partitiivi | karrikoimista | karrikoimisia |
| akkusatiivi | karrikoiminen; karrikoimisen |
karrikoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karrikoimisessa | karrikoimisissa |
| elatiivi | karrikoimisesta | karrikoimisista |
| illatiivi | karrikoimiseen | karrikoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karrikoimisella | karrikoimisilla |
| ablatiivi | karrikoimiselta | karrikoimisilta |
| allatiivi | karrikoimiselle | karrikoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karrikoimisena (karrikoimisna) |
karrikoimisina |
| translatiivi | karrikoimiseksi | karrikoimisiksi |
| abessiivi | karrikoimisetta | karrikoimisitta |
| instruktiivi | – | karrikoimisin |
| komitatiivi | – | karrikoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karrikoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
karrikoimis- | |