karoliini

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karoliini
Kielikoodit
ISO 639-1:
ISO 639-2:
ISO 639-3:cal
Wikisanakirja
Aineisto:Karoliinin kieli

karoliini (5)

  1. (historia) Ruotsin itsevaltiuden ajan kuninkaiden Kaarle XI ja Kaarle XII (1676–1719) sotilas
  2. Ruotsi-Suomen rahoja 1600-1800-luvulla
  3. noin 3 000 ihmisen äidinkielenään puhuma austronesialainen kieli Pohjois-Mariaaneilla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑroˌliːni/
  • tavutus: ka‧ro‧lii‧ni

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karoliini karoliinit
genetiivi karoliinin karoliinien
(karoliinein)
partitiivi karoliinia karoliineja
akkusatiivi karoliini;
karoliinin
karoliinit
sisäpaikallissijat
inessiivi karoliinissa karoliineissa
elatiivi karoliinista karoliineista
illatiivi karoliiniin karoliineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karoliinilla karoliineilla
ablatiivi karoliinilta karoliineilta
allatiivi karoliinille karoliineille
muut sijamuodot
essiivi karoliinina karoliineina
translatiivi karoliiniksi karoliineiksi
abessiivi karoliinitta karoliineitta
instruktiivi karoliinein
komitatiivi karoliineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karoliini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]