karjalaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karjalaisuus (40)

  1. se, että on karjalainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑrjɑˌlɑi̯suːs/
  • tavutus: kar‧ja‧lai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karjalaisuus karjalaisuudet
genetiivi karjalaisuuden karjalaisuuksien
partitiivi karjalaisuutta karjalaisuuksia
akkusatiivi karjalaisuus;
karjalaisuuden
karjalaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi karjalaisuudessa karjalaisuuksissa
elatiivi karjalaisuudesta karjalaisuuksista
illatiivi karjalaisuuteen karjalaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karjalaisuudella karjalaisuuksilla
ablatiivi karjalaisuudelta karjalaisuuksilta
allatiivi karjalaisuudelle karjalaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi karjalaisuutena karjalaisuuksina
translatiivi karjalaisuudeksi karjalaisuuksiksi
abessiivi karjalaisuudetta karjalaisuuksitta
instruktiivi karjalaisuuksin
komitatiivi karjalaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo karjalaisuude-
vahva vartalo karjalaisuute-
konsonantti-
vartalo
karjalaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan karjalainen vartalosta karjalais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]