karakteristika

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karakteristika (13)[1]

  1. (matematiikka) logaritmin arvon kokonaisosa, jonka lukuarvo määräytyy kymmenkantaisilla logaritmeilla numeruksen desimaalipilkun nojalla
    Ykköstä suuremman luvun logaritmin karakteristika on arvoltaan yhtä pienempi kuin luvun kokonaisnumeroiden määrä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karakteristika karakteristikat
genetiivi karakteristikan karakteristikoiden
karakteristikoitten
karakteristikojen
(karakteristikain)
partitiivi karakteristikaa karakteristikoita
karakteristikoja
akkusatiivi karakteristika;
karakteristikan
karakteristikat
sisäpaikallissijat
inessiivi karakteristikassa karakteristikoissa
elatiivi karakteristikasta karakteristikoista
illatiivi karakteristikaan karakteristikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karakteristikalla karakteristikoilla
ablatiivi karakteristikalta karakteristikoilta
allatiivi karakteristikalle karakteristikoille
muut sijamuodot
essiivi karakteristikana karakteristikoina
translatiivi karakteristikaksi karakteristikoiksi
abessiivi karakteristikatta karakteristikoitta
instruktiivi karakteristikoin
komitatiivi karakteristikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karakteristika-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 13