kannattavuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kannattavuus (40)

  1. sellainen joka on kannattava, kannattavana oleminen
    taloudellinen kannattavuus
  2. (taloustiede) yritystoiminnan voitollisuus; tuottoisuus
    Yrityksen kannattavuus on parantunut.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑnːɑt̪ˌt̪ɑʋuːs/
  • tavutus: kan‧nat‧ta‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kannattavuus kannattavuudet
genetiivi kannattavuuden kannattavuuksien
partitiivi kannattavuutta kannattavuuksia
akkusatiivi kannattavuus;
kannattavuuden
kannattavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kannattavuudessa kannattavuuksissa
elatiivi kannattavuudesta kannattavuuksista
illatiivi kannattavuuteen kannattavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kannattavuudella kannattavuuksilla
ablatiivi kannattavuudelta kannattavuuksilta
allatiivi kannattavuudelle kannattavuuksille
muut sijamuodot
essiivi kannattavuutena kannattavuuksina
translatiivi kannattavuudeksi kannattavuuksiksi
abessiivi kannattavuudetta kannattavuuksitta
instruktiivi kannattavuuksin
komitatiivi kannattavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kannattavuude-
vahva vartalo kannattavuute-
konsonantti-
vartalo
kannattavuut-

Etymologia[muokkaa]

kannattava + -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kannattavuuslaskelma

Aiheesta muualla[muokkaa]