kallistuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kallistuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kallistua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kallistuva | kallistuvat |
| genetiivi | kallistuvan | kallistuvien (kallistuvain) |
| partitiivi | kallistuvaa | kallistuvia |
| akkusatiivi | kallistuva; kallistuvan | kallistuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kallistuvassa | kallistuvissa |
| elatiivi | kallistuvasta | kallistuvista |
| illatiivi | kallistuvaan | kallistuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kallistuvalla | kallistuvilla |
| ablatiivi | kallistuvalta | kallistuvilta |
| allatiivi | kallistuvalle | kallistuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kallistuvana | kallistuvina |
| translatiivi | kallistuvaksi | kallistuviksi |
| abessiivi | kallistuvatta | kallistuvitta |
| instruktiivi | – | kallistuvin |
| komitatiivi | – | kallistuvine |