kalleus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kalleus (40)
- se, että jokin on kallis; se, miten kallis jokin on
- kallisarvoinen esine; usein monikossa: kalleudet
- kruununkalleudet
- Linnan kalleuksia säilytettiin aarrekammiossa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑlːeus/ tai /ˈkɑlːeu̯s/, [ˈkɑ̝lːe̞us]
- tavutus: kal‧le‧us / kal‧leus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kalleus | kalleudet |
genetiivi | kalleuden | kalleuksien |
partitiivi | kalleutta | kalleuksia |
akkusatiivi | kalleus; kalleuden |
kalleudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kalleudessa | kalleuksissa |
elatiivi | kalleudesta | kalleuksista |
illatiivi | kalleuteen | kalleuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kalleudella | kalleuksilla |
ablatiivi | kalleudelta | kalleuksilta |
allatiivi | kalleudelle | kalleuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kalleutena | kalleuksina |
translatiivi | kalleudeksi | kalleuksiksi |
abessiivi | kalleudetta | kalleuksitta |
instruktiivi | – | kalleuksin |
komitatiivi | – | kalleuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kalleude- | |
vahva vartalo | kalleute- | |
konsonantti- vartalo |
kalleut- |
Etymologia[muokkaa]
johdos adjektiivista kallis (kalle- + -us)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kalleusluokitus, kalleusluokka, perhekalleus, perintökalleus, sukukalleudet, sukukalleus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kalleus Kielitoimiston sanakirjassa