kalleus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kalleus (40)

  1. se, että jokin on kallis
  2. kallisarvoinen esine; usein monikossa: kalleudet

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkɑ̝lːe̞us]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kalleus kalleudet
genetiivi kalleuden kalleuksien
partitiivi kalleutta kalleuksia
akkusatiivi kalleus; kalleuden kalleudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi kalleudessa kalleuksissa
elatiivi kalleudesta kalleuksista
illatiivi kalleuteen kalleuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kalleudella kalleuksilla
ablatiivi kalleudelta kalleuksilta
allatiivi kalleudelle kalleuksille
Muut
essiivi kalleutena kalleuksina
translatiivi kalleudeksi kalleuksiksi
abessiivi kalleudetta kalleuksitta
instruktiivi kalleuksin
komitatiivi kalleuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

kallis + -uus

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]