kalkitseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kalkitseminen (38)
- teonnimi verbistä kalkita
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kalkitseminen | kalkitsemiset |
| genetiivi | kalkitsemisen | kalkitsemisten kalkitsemisien |
| partitiivi | kalkitsemista | kalkitsemisia |
| akkusatiivi | kalkitseminen; kalkitsemisen |
kalkitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalkitsemisessa | kalkitsemisissa |
| elatiivi | kalkitsemisesta | kalkitsemisista |
| illatiivi | kalkitsemiseen | kalkitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalkitsemisella | kalkitsemisilla |
| ablatiivi | kalkitsemiselta | kalkitsemisilta |
| allatiivi | kalkitsemiselle | kalkitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kalkitsemisena (kalkitsemisna) |
kalkitsemisina |
| translatiivi | kalkitsemiseksi | kalkitsemisiksi |
| abessiivi | kalkitsemisetta | kalkitsemisitta |
| instruktiivi | – | kalkitsemisin |
| komitatiivi | – | kalkitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kalkitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kalkitsemis- | |