kalisuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kalisuttaminen (38)
- teonnimi verbistä kalisuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kalisuttaminen | kalisuttamiset |
| genetiivi | kalisuttamisen | kalisuttamisten kalisuttamisien |
| partitiivi | kalisuttamista | kalisuttamisia |
| akkusatiivi | kalisuttaminen; kalisuttamisen |
kalisuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalisuttamisessa | kalisuttamisissa |
| elatiivi | kalisuttamisesta | kalisuttamisista |
| illatiivi | kalisuttamiseen | kalisuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalisuttamisella | kalisuttamisilla |
| ablatiivi | kalisuttamiselta | kalisuttamisilta |
| allatiivi | kalisuttamiselle | kalisuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kalisuttamisena (kalisuttamisna) |
kalisuttamisina |
| translatiivi | kalisuttamiseksi | kalisuttamisiksi |
| abessiivi | kalisuttamisetta | kalisuttamisitta |
| instruktiivi | – | kalisuttamisin |
| komitatiivi | – | kalisuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kalisuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kalisuttamis- | |