kahahtaminen
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kahahtaminen (38)
- teonnimi verbistä kahahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kahahtaminen | kahahtamiset |
| genetiivi | kahahtamisen | kahahtamisten kahahtamisien |
| partitiivi | kahahtamista | kahahtamisia |
| akkusatiivi | kahahtaminen; kahahtamisen |
kahahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kahahtamisessa | kahahtamisissa |
| elatiivi | kahahtamisesta | kahahtamisista |
| illatiivi | kahahtamiseen | kahahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kahahtamisella | kahahtamisilla |
| ablatiivi | kahahtamiselta | kahahtamisilta |
| allatiivi | kahahtamiselle | kahahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kahahtamisena (kahahtamisna) |
kahahtamisina |
| translatiivi | kahahtamiseksi | kahahtamisiksi |
| abessiivi | kahahtamisetta | kahahtamisitta |
| instruktiivi | – | kahahtamisin |
| komitatiivi | – | kahahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kahahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kahahtamis- | |