kaatuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kaatuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kaatua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaatuva | kaatuvat |
| genetiivi | kaatuvan | kaatuvien (kaatuvain) |
| partitiivi | kaatuvaa | kaatuvia |
| akkusatiivi | kaatuva; kaatuvan | kaatuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaatuvassa | kaatuvissa |
| elatiivi | kaatuvasta | kaatuvista |
| illatiivi | kaatuvaan | kaatuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaatuvalla | kaatuvilla |
| ablatiivi | kaatuvalta | kaatuvilta |
| allatiivi | kaatuvalle | kaatuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaatuvana | kaatuvina |
| translatiivi | kaatuvaksi | kaatuviksi |
| abessiivi | kaatuvatta | kaatuvitta |
| instruktiivi | – | kaatuvin |
| komitatiivi | – | kaatuvine |