kaasutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaasutus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑːsut̪us/
- tavutus: kaa‧su‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaasutus | kaasutukset |
genetiivi | kaasutuksen | kaasutusten kaasutuksien |
partitiivi | kaasutusta | kaasutuksia |
akkusatiivi | kaasutus; kaasutuksen |
kaasutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaasutuksessa | kaasutuksissa |
elatiivi | kaasutuksesta | kaasutuksista |
illatiivi | kaasutukseen | kaasutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaasutuksella | kaasutuksilla |
ablatiivi | kaasutukselta | kaasutuksilta |
allatiivi | kaasutukselle | kaasutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaasutuksena | kaasutuksina |
translatiivi | kaasutukseksi | kaasutuksiksi |
abessiivi | kaasutuksetta | kaasutuksitta |
instruktiivi | – | kaasutuksin |
komitatiivi | – | kaasutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaasutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaasutus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä kaasuttaa (kaasut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. kaasuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kaasutus Kielitoimiston sanakirjassa