kaarnikka
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (alueellinen) variksenmarja
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑːrnikːɑ/
- tavutus: kaar‧nik‧ka
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaarnikka | kaarnikat |
| genetiivi | kaarnikan | kaarnikoiden kaarnikoitten kaarnikkojen (kaarnikkain) |
| partitiivi | kaarnikkaa | kaarnikoita kaarnikkoja |
| akkusatiivi | kaarnikka; kaarnikan |
kaarnikat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaarnikassa | kaarnikoissa |
| elatiivi | kaarnikasta | kaarnikoista |
| illatiivi | kaarnikkaan | kaarnikkoihin kaarnikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaarnikalla | kaarnikoilla |
| ablatiivi | kaarnikalta | kaarnikoilta |
| allatiivi | kaarnikalle | kaarnikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaarnikkana | kaarnikkoina kaarnikoina |
| translatiivi | kaarnikaksi | kaarnikoiksi |
| abessiivi | kaarnikatta | kaarnikoitta |
| instruktiivi | – | kaarnikoin |
| komitatiivi | – | kaarnikoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kaarnika- | |
| vahva vartalo | kaarnikka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |