käsite

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käsite (48-C)[1]

  1. (kielitiede) ihmisen mielessä jäsentynyt, selkeästi määriteltävissä oleva idea todellisuudessa esiintyvästä konkreettisesta tai abstraktista asiasta
    Käsitteet ovat ajattelemisen ja päättelemisen perusta, edellytys yhteiselle kielelle.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæsit̪eˣ/
  • tavutus: kä‧si‧te

Huomautukset[muokkaa]

  • Sanat käsite ja termi sekoittuvat helposti yleiskielessä. Käsite tarkoittaa ihmisen mielessä olevaa ideaa jostakin abstraktista tai konkreettisesta asiasta, kun taas termi tarkoittaa tuon idean kielellistä (kirjoitettua tai ääneen lausuttua) nimitystä.[2]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käsite käsitteet
genetiivi käsitteen käsitteiden
käsitteitten
partitiivi käsitettä käsitteitä
akkusatiivi käsite;
käsitteen
käsitteet
sisäpaikallissijat
inessiivi käsitteessä käsitteissä
elatiivi käsitteestä käsitteistä
illatiivi käsitteeseen käsitteisiin
käsitteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi käsitteellä käsitteillä
ablatiivi käsitteeltä käsitteiltä
allatiivi käsitteelle käsitteille
muut sijamuodot
essiivi käsitteenä käsitteinä
translatiivi käsitteeksi käsitteiksi
abessiivi käsitteettä käsitteittä
instruktiivi käsittein
komitatiivi käsitteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo käsittee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
käsitet-

Etymologia[muokkaa]

Elias Lönnrotin luoma uudissana[3]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

alakäsite, alkukäsite, armokäsite, esikäsite, funktiokäsite, harhakäsite, jumalakäsite, kirkkokäsite, kokonaiskäsite, käsiteala, käsiteanalyysi, käsiteharha, käsitejoukko, käsitejärjestelmä, käsitekartta, käsitekieli, käsitekirjoitus, käsitemaailma, käsitemerkki, käsitepiiri, käsitesana, käsitesanakirja, käsitesekaannus, käsitesisällys, käsitesisältö, käsitetaide, käsitteenmuodostus, moraalikäsite, oikeuskäsite, oppikäsite, osakäsite, paikallisuuskäsitys, peruskäsite, pääkäsite, rinnakkaiskäsite, siveellisyyskäsitys, sukulaiskäsite, uskokäsite, veljeyskäsite, yhteiskäsite, yksilökäsite, yksityiskäsite, yleiskäsite, yläkäsite

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-C
  2. Terminologian sanasto Sanastokeskus TSK ry. 29.4.2017.
  3. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).