käryttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
käryttäminen (38)
- teonnimi verbistä käryttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käryttäminen | käryttämiset |
| genetiivi | käryttämisen | käryttämisten käryttämisien |
| partitiivi | käryttämistä | käryttämisiä |
| akkusatiivi | käryttäminen; käryttämisen |
käryttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käryttämisessä | käryttämisissä |
| elatiivi | käryttämisestä | käryttämisistä |
| illatiivi | käryttämiseen | käryttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käryttämisellä | käryttämisillä |
| ablatiivi | käryttämiseltä | käryttämisiltä |
| allatiivi | käryttämiselle | käryttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käryttämisenä (käryttämisnä) |
käryttämisinä |
| translatiivi | käryttämiseksi | käryttämisiksi |
| abessiivi | käryttämisettä | käryttämisittä |
| instruktiivi | – | käryttämisin |
| komitatiivi | – | käryttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käryttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
käryttämis- | |