kärkkyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kärkkyminen (38)
- teonnimi verbistä kärkkyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kärkkyminen | kärkkymiset |
| genetiivi | kärkkymisen | kärkkymisten kärkkymisien |
| partitiivi | kärkkymistä | kärkkymisiä |
| akkusatiivi | kärkkyminen; kärkkymisen |
kärkkymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kärkkymisessä | kärkkymisissä |
| elatiivi | kärkkymisestä | kärkkymisistä |
| illatiivi | kärkkymiseen | kärkkymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kärkkymisellä | kärkkymisillä |
| ablatiivi | kärkkymiseltä | kärkkymisiltä |
| allatiivi | kärkkymiselle | kärkkymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kärkkymisenä (kärkkymisnä) |
kärkkymisinä |
| translatiivi | kärkkymiseksi | kärkkymisiksi |
| abessiivi | kärkkymisettä | kärkkymisittä |
| instruktiivi | – | kärkkymisin |
| komitatiivi | – | kärkkymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kärkkymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kärkkymis- | |