kääntötakki
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- takki, joka on suunniteltu sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää myös nurja puoli päälle päin käännettynä. Israelissa valmistettuja kääntötakkeja kutsutaan nimellä Jack-et Turner. Kyseisillä takeilla on tehty takinkäännön maailman ennätys.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkæːnt̪øˌt̪ɑkːi/
- tavutus: kään‧tö‧tak‧ki
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kääntötakki | kääntötakit |
| genetiivi | kääntötakin | kääntötakkien (kääntötakkein) |
| partitiivi | kääntötakkia | kääntötakkeja |
| akkusatiivi | kääntötakki; kääntötakin |
kääntötakit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kääntötakissa | kääntötakeissa |
| elatiivi | kääntötakista | kääntötakeista |
| illatiivi | kääntötakkiin | kääntötakkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kääntötakilla | kääntötakeilla |
| ablatiivi | kääntötakilta | kääntötakeilta |
| allatiivi | kääntötakille | kääntötakeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kääntötakkina | kääntötakkeina |
| translatiivi | kääntötakiksi | kääntötakeiksi |
| abessiivi | kääntötakitta | kääntötakeitta |
| instruktiivi | – | kääntötakein |
| komitatiivi | – | kääntötakkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kääntötaki- | |
| vahva vartalo | kääntötakki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (puhekieltä) kaksipuolinen takki
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kääntötakki Kielitoimiston sanakirjassa