juttelema
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
juttelema
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä jutella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juttelema | juttelemat |
| genetiivi | jutteleman | juttelemien (juttelemain) |
| partitiivi | juttelemaa | juttelemia |
| akkusatiivi | juttelema; jutteleman |
juttelemat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juttelemassa | juttelemissa |
| elatiivi | juttelemasta | juttelemista |
| illatiivi | juttelemaan | juttelemiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juttelemalla | juttelemilla |
| ablatiivi | juttelemalta | juttelemilta |
| allatiivi | juttelemalle | juttelemille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juttelemana | juttelemina |
| translatiivi | juttelemaksi | juttelemiksi |
| abessiivi | juttelematta | juttelemitta |
| instruktiivi | – | juttelemin |
| komitatiivi | – | juttelemine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |