jurnutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jurnutus (39)

  1. jurnuttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjurnut̪us/
  • tavutus: jur‧nu‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jurnutus jurnutukset
genetiivi jurnutuksen jurnutusten
jurnutuksien
partitiivi jurnutusta jurnutuksia
akkusatiivi jurnutus;
jurnutuksen
jurnutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi jurnutuksessa jurnutuksissa
elatiivi jurnutuksesta jurnutuksista
illatiivi jurnutukseen jurnutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jurnutuksella jurnutuksilla
ablatiivi jurnutukselta jurnutuksilta
allatiivi jurnutukselle jurnutuksille
muut sijamuodot
essiivi jurnutuksena jurnutuksina
translatiivi jurnutukseksi jurnutuksiksi
abessiivi jurnutuksetta jurnutuksitta
instruktiivi jurnutuksin
komitatiivi jurnutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jurnutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jurnutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä jurnuttaa (jurnut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]