juoja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
juoja (10)
- henkilö, joka juo
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juoja | juojat |
| genetiivi | juojan | juojien (juojain) |
| partitiivi | juojaa | juojia |
| akkusatiivi | juoja; juojan |
juojat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juojassa | juojissa |
| elatiivi | juojasta | juojista |
| illatiivi | juojaan | juojiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juojalla | juojilla |
| ablatiivi | juojalta | juojilta |
| allatiivi | juojalle | juojille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juojana | juojina |
| translatiivi | juojaksi | juojiksi |
| abessiivi | juojatta | juojitta |
| instruktiivi | – | juojin |
| komitatiivi | – | juojine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | juoja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Verbi[muokkaa]
juoja
- (murteellinen) juoda
- Häätyy välisä juojakki.