jumalaton

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

jumalaton (34-C)

  1. henkilö, jolla ei ole Jumalaa; joka ei ole uskovainen
  2. (arkikieltä) suuri, valtava
    Niiden talo on ihan jumalattoman iso!

Etymologia[muokkaa]

sanan jumala vartalosta jumala- ja takaliitteestä -ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jumalaton (34-C)[1]

  1. (vanhahtava) jumalankieltäjä, ateisti

Sanontoja[muokkaa]

  • Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi jumalaton jumalattomat
genetiivi jumalattoman jumalattomien
(jumalatonten)
partitiivi jumalatonta jumalattomia
akkusatiivi jumalaton; jumalattoman jumalattomat
Sisäpaikallissijat
inessiivi jumalattomassa jumalattomissa
elatiivi jumalattomasta jumalattomista
illatiivi jumalattomaan jumalattomiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi jumalattomalla jumalattomilla
ablatiivi jumalattomalta jumalattomilta
allatiivi jumalattomalle jumalattomille
Muut
essiivi jumalattomana jumalattomina
translatiivi jumalattomaksi jumalattomiksi
abessiivi jumalattomatta jumalattomitta
instruktiivi jumalattomin
komitatiivi jumalattomine-
+ omistusliite

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1: taivutustyyppi 34-C