jossitteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jossitteleminen (38)
- teonnimi verbistä jossitella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jossitteleminen | jossittelemiset |
| genetiivi | jossittelemisen | jossittelemisten jossittelemisien |
| partitiivi | jossittelemista | jossittelemisia |
| akkusatiivi | jossitteleminen; jossittelemisen |
jossittelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jossittelemisessa | jossittelemisissa |
| elatiivi | jossittelemisesta | jossittelemisista |
| illatiivi | jossittelemiseen | jossittelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jossittelemisella | jossittelemisilla |
| ablatiivi | jossittelemiselta | jossittelemisilta |
| allatiivi | jossittelemiselle | jossittelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jossittelemisena (jossittelemisna) |
jossittelemisina |
| translatiivi | jossittelemiseksi | jossittelemisiksi |
| abessiivi | jossittelemisetta | jossittelemisitta |
| instruktiivi | – | jossittelemisin |
| komitatiivi | – | jossittelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jossittelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jossittelemis- | |