jäntevyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jäntevyys (40)

  1. se, että on jäntevä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjænt̪eʋyːs/
  • tavutus: jän‧te‧vyys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäntevyys jäntevyydet
genetiivi jäntevyyden jäntevyyksien
partitiivi jäntevyyttä jäntevyyksiä
akkusatiivi jäntevyys;
jäntevyyden
jäntevyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi jäntevyydessä jäntevyyksissä
elatiivi jäntevyydestä jäntevyyksistä
illatiivi jäntevyyteen jäntevyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jäntevyydellä jäntevyyksillä
ablatiivi jäntevyydeltä jäntevyyksiltä
allatiivi jäntevyydelle jäntevyyksille
muut sijamuodot
essiivi jäntevyytenä jäntevyyksinä
translatiivi jäntevyydeksi jäntevyyksiksi
abessiivi jäntevyydettä jäntevyyksittä
instruktiivi jäntevyyksin
komitatiivi jäntevyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jäntevyyde-
vahva vartalo jäntevyyte-
konsonantti-
vartalo
jäntevyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan jäntevä vartalosta jäntev- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]