isonnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
isonnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä isota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | isonnut | isonneet |
| genetiivi | isonneen | isonneiden isonneitten |
| partitiivi | isonnutta | isonneita |
| akkusatiivi | isonnut; isonneen | isonneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | isonneessa | isonneissa |
| elatiivi | isonneesta | isonneista |
| illatiivi | isonneeseen | isonneisiin isonneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | isonneella | isonneilla |
| ablatiivi | isonneelta | isonneilta |
| allatiivi | isonneelle | isonneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | isonneena | isonneina |
| translatiivi | isonneeksi | isonneiksi |
| abessiivi | isonneetta | isonneitta |
| instruktiivi | – | isonnein |
| komitatiivi | – | isonneine |