isoneminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
isoneminen (38)
- teonnimi verbistä isota
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | isoneminen | isonemiset |
| genetiivi | isonemisen | isonemisten isonemisien |
| partitiivi | isonemista | isonemisia |
| akkusatiivi | isoneminen; isonemisen |
isonemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | isonemisessa | isonemisissa |
| elatiivi | isonemisesta | isonemisista |
| illatiivi | isonemiseen | isonemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | isonemisella | isonemisilla |
| ablatiivi | isonemiselta | isonemisilta |
| allatiivi | isonemiselle | isonemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | isonemisena (isonemisna) |
isonemisina |
| translatiivi | isonemiseksi | isonemisiksi |
| abessiivi | isonemisetta | isonemisitta |
| instruktiivi | – | isonemisin |
| komitatiivi | – | isonemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | isonemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
isonemis- | |