inttävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
inttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä inttää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | inttävä | inttävät |
| genetiivi | inttävän | inttävien (inttäväin) |
| partitiivi | inttävää | inttäviä |
| akkusatiivi | inttävä; inttävän | inttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | inttävässä | inttävissä |
| elatiivi | inttävästä | inttävistä |
| illatiivi | inttävään | inttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | inttävällä | inttävillä |
| ablatiivi | inttävältä | inttäviltä |
| allatiivi | inttävälle | inttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | inttävänä | inttävinä |
| translatiivi | inttäväksi | inttäviksi |
| abessiivi | inttävättä | inttävittä |
| instruktiivi | – | inttävin |
| komitatiivi | – | inttävine |