ideaalisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ideaalisuus (40)
- se, että on ideaalinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈideˌɑːlisuːs/
- tavutus: i‧de‧aa‧li‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ideaalisuus | ideaalisuudet |
| genetiivi | ideaalisuuden | ideaalisuuksien |
| partitiivi | ideaalisuutta | ideaalisuuksia |
| akkusatiivi | ideaalisuus; ideaalisuuden |
ideaalisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ideaalisuudessa | ideaalisuuksissa |
| elatiivi | ideaalisuudesta | ideaalisuuksista |
| illatiivi | ideaalisuuteen | ideaalisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ideaalisuudella | ideaalisuuksilla |
| ablatiivi | ideaalisuudelta | ideaalisuuksilta |
| allatiivi | ideaalisuudelle | ideaalisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ideaalisuutena | ideaalisuuksina |
| translatiivi | ideaalisuudeksi | ideaalisuuksiksi |
| abessiivi | ideaalisuudetta | ideaalisuuksitta |
| instruktiivi | – | ideaalisuuksin |
| komitatiivi | – | ideaalisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ideaalisuude- | |
| vahva vartalo | ideaalisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
ideaalisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan ideaalinen vartalosta ideaalis- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on ideaalinen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ideaalisuus Kielitoimiston sanakirjassa