hyydyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hyydyttäminen (38)
- teonnimi verbistä hyydyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyydyttäminen | hyydyttämiset |
| genetiivi | hyydyttämisen | hyydyttämisten hyydyttämisien |
| partitiivi | hyydyttämistä | hyydyttämisiä |
| akkusatiivi | hyydyttäminen; hyydyttämisen |
hyydyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyydyttämisessä | hyydyttämisissä |
| elatiivi | hyydyttämisestä | hyydyttämisistä |
| illatiivi | hyydyttämiseen | hyydyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyydyttämisellä | hyydyttämisillä |
| ablatiivi | hyydyttämiseltä | hyydyttämisiltä |
| allatiivi | hyydyttämiselle | hyydyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyydyttämisenä (hyydyttämisnä) |
hyydyttämisinä |
| translatiivi | hyydyttämiseksi | hyydyttämisiksi |
| abessiivi | hyydyttämisettä | hyydyttämisittä |
| instruktiivi | – | hyydyttämisin |
| komitatiivi | – | hyydyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyydyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hyydyttämis- | |