huutama
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
huutama
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä huutaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huutama | huutamat |
| genetiivi | huutaman | huutamien (huutamain) |
| partitiivi | huutamaa | huutamia |
| akkusatiivi | huutama; huutaman |
huutamat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huutamassa | huutamissa |
| elatiivi | huutamasta | huutamista |
| illatiivi | huutamaan | huutamiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huutamalla | huutamilla |
| ablatiivi | huutamalta | huutamilta |
| allatiivi | huutamalle | huutamille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huutamana | huutamina |
| translatiivi | huutamaksi | huutamiksi |
| abessiivi | huutamatta | huutamitta |
| instruktiivi | – | huutamin |
| komitatiivi | – | huutamine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |