huutaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huutaja (10)
- se, joka huutaa
- huutokaupan asiakas
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhuːt̪ɑjɑ/
- tavutus: huu‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huutaja | huutajat |
| genetiivi | huutajan | huutajien (huutajain) |
| partitiivi | huutajaa | huutajia |
| akkusatiivi | huutaja; huutajan |
huutajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huutajassa | huutajissa |
| elatiivi | huutajasta | huutajista |
| illatiivi | huutajaan | huutajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huutajalla | huutajilla |
| ablatiivi | huutajalta | huutajilta |
| allatiivi | huutajalle | huutajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huutajana | huutajina |
| translatiivi | huutajaksi | huutajiksi |
| abessiivi | huutajatta | huutajitta |
| instruktiivi | – | huutajin |
| komitatiivi | – | huutajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huutaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- huutaja Kielitoimiston sanakirjassa