huron
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huron (6)
- huronit koillisessa Pohjois-Amerikassa elänyt intiaanikansa
- heidän irokeesikieliin kuuluva kielensä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huron | huronit |
| genetiivi | huronin | huronien huroneiden huroneitten |
| partitiivi | huronia | huroneita huroneja |
| akkusatiivi | huron; huronin |
huronit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huronissa | huroneissa |
| elatiivi | huronista | huroneista |
| illatiivi | huroniin | huroneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huronilla | huroneilla |
| ablatiivi | huronilta | huroneilta |
| allatiivi | huronille | huroneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huronina | huroneina |
| translatiivi | huroniksi | huroneiksi |
| abessiivi | huronitta | huroneitta |
| instruktiivi | – | huronein |
| komitatiivi | – | huroneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huroni- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |