huomaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
huomaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huomata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huomaava | huomaavat |
| genetiivi | huomaavan | huomaavien (huomaavain) |
| partitiivi | huomaavaa | huomaavia |
| akkusatiivi | huomaava; huomaavan | huomaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huomaavassa | huomaavissa |
| elatiivi | huomaavasta | huomaavista |
| illatiivi | huomaavaan | huomaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huomaavalla | huomaavilla |
| ablatiivi | huomaavalta | huomaavilta |
| allatiivi | huomaavalle | huomaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huomaavana | huomaavina |
| translatiivi | huomaavaksi | huomaaviksi |
| abessiivi | huomaavatta | huomaavitta |
| instruktiivi | – | huomaavin |
| komitatiivi | – | huomaavine |