huojuttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
huojuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä huojua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huojuttava | huojuttavat |
| genetiivi | huojuttavan | huojuttavien (huojuttavain) |
| partitiivi | huojuttavaa | huojuttavia |
| akkusatiivi | huojuttava; huojuttavan | huojuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huojuttavassa | huojuttavissa |
| elatiivi | huojuttavasta | huojuttavista |
| illatiivi | huojuttavaan | huojuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huojuttavalla | huojuttavilla |
| ablatiivi | huojuttavalta | huojuttavilta |
| allatiivi | huojuttavalle | huojuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huojuttavana | huojuttavina |
| translatiivi | huojuttavaksi | huojuttaviksi |
| abessiivi | huojuttavatta | huojuttavitta |
| instruktiivi | – | huojuttavin |
| komitatiivi | – | huojuttavine |
Verbi[muokkaa]
huojuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huojuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huojuttava | huojuttavat |
| genetiivi | huojuttavan | huojuttavien (huojuttavain) |
| partitiivi | huojuttavaa | huojuttavia |
| akkusatiivi | huojuttava; huojuttavan | huojuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huojuttavassa | huojuttavissa |
| elatiivi | huojuttavasta | huojuttavista |
| illatiivi | huojuttavaan | huojuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huojuttavalla | huojuttavilla |
| ablatiivi | huojuttavalta | huojuttavilta |
| allatiivi | huojuttavalle | huojuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huojuttavana | huojuttavina |
| translatiivi | huojuttavaksi | huojuttaviksi |
| abessiivi | huojuttavatta | huojuttavitta |
| instruktiivi | – | huojuttavin |
| komitatiivi | – | huojuttavine |