hunaja

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hunaja (10)[1]

  1. makea ja tahmea neste, jota mesipistiäiset ja erityisesti mehiläiset tuottavat kukkien medestä ja kasvien tai kirvojen erittämästä mesikasteesta ravinnokseen. Ihminen on hyödyntänyt mehiläisten keräämää hunajaa aluksi luonnonpesistä ottamalla ja nykyisin tarhaamalla mehiläisiä.
    Hunaja on luonnontuote, joka säilyy ilman säilöntäaineita.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hunaja hunajat
genetiivi hunajan hunajien
(hunajain)
partitiivi hunajaa hunajia
akkusatiivi hunaja; hunajan hunajat
Sisäpaikallissijat
inessiivi hunajassa hunajissa
elatiivi hunajasta hunajista
illatiivi hunajaan hunajiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hunajalla hunajilla
ablatiivi hunajalta hunajilta
allatiivi hunajalle hunajille
Muut
essiivi hunajana hunajina
translatiivi hunajaksi hunajiksi
abessiivi hunajatta hunajitta
instruktiivi hunajin
komitatiivi hunajine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10