humahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

humahdus (39)

  1. humahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhumɑhdus/
  • tavutus: hu‧mah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi humahdus humahdukset
genetiivi humahduksen humahdusten
humahduksien
partitiivi humahdusta humahduksia
akkusatiivi humahdus;
humahduksen
humahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi humahduksessa humahduksissa
elatiivi humahduksesta humahduksista
illatiivi humahdukseen humahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi humahduksella humahduksilla
ablatiivi humahdukselta humahduksilta
allatiivi humahdukselle humahduksille
muut sijamuodot
essiivi humahduksena humahduksina
translatiivi humahdukseksi humahduksiksi
abessiivi humahduksetta humahduksitta
instruktiivi humahduksin
komitatiivi humahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo humahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
humahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä humahtaa (humahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]