hullaantunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hullaantunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hullaantua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hullaantunut | hullaantuneet |
| genetiivi | hullaantuneen | hullaantuneiden hullaantuneitten |
| partitiivi | hullaantunutta | hullaantuneita |
| akkusatiivi | hullaantunut; hullaantuneen | hullaantuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hullaantuneessa | hullaantuneissa |
| elatiivi | hullaantuneesta | hullaantuneista |
| illatiivi | hullaantuneeseen | hullaantuneisiin hullaantuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hullaantuneella | hullaantuneilla |
| ablatiivi | hullaantuneelta | hullaantuneilta |
| allatiivi | hullaantuneelle | hullaantuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hullaantuneena | hullaantuneina |
| translatiivi | hullaantuneeksi | hullaantuneiksi |
| abessiivi | hullaantuneetta | hullaantuneitta |
| instruktiivi | – | hullaantunein |
| komitatiivi | – | hullaantuneine |