honottava
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
honottava
- sellainen , joka honottaa
Verbi[muokkaa]
honottava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä honottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | honottava | honottavat |
| genetiivi | honottavan | honottavien (honottavain) |
| partitiivi | honottavaa | honottavia |
| akkusatiivi | honottava; honottavan | honottavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | honottavassa | honottavissa |
| elatiivi | honottavasta | honottavista |
| illatiivi | honottavaan | honottaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | honottavalla | honottavilla |
| ablatiivi | honottavalta | honottavilta |
| allatiivi | honottavalle | honottaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | honottavana | honottavina |
| translatiivi | honottavaksi | honottaviksi |
| abessiivi | honottavatta | honottavitta |
| instruktiivi | – | honottavin |
| komitatiivi | – | honottavine |